Saatiin tänne eteläänkin vielä kunnon pakkaset tälle talvelle! Aamulla mittari näytti -20 astetta, hyrrhh! Tietää siis sitä, että pennut eivät valitettavasti päässeet tänään ulos riehumaan No, pääsevätpähän järjestämään rallia sisätiloissa!

Kotona on tällä hetkellä jäljellä tehokolmikko; Nessa, Lara & Freddy, jotka hurmaavat kaikki vieraat pusuttelemalla ja hyppäämällä syliin. Kuuleman mukaan Ylva ja Thaci ovat kotiutuneet hienosti omiin uusiin koteihinsa - tsemppiä tuleviin koitoksiin niin Ylvalle kuin Thacille sekä tietty molempien omistajille, pennuille kasvitäti lähettää tietty halit ja pusut Ja Määkky-mama kehottaa lapsukaisiaan muistamaan täällä opetellut käyttäytymissäännöt Seuraavaksi on Laran vuoro päästä hurmaamaan omat omistajansa! Nessa ja Freddy odottavat vielä täällä kasvitädin luona omaa rakastavaa kotiaan

Kolmikon kanssa on alkanut tehotreenit remmikäyttäytymisen kanssa. Namin ja lelun avulla mennään kuin vanhat tekijät, mutta ilman apukeinoja täytyy muistaa muodon vuoksi vähän rapsuttaa ällöttävää kaulapantaa ja hihnastakin on mukava pikkasen vauhdissa repiä..

Luoksetuloa ollaan edelleen opeteltu, ja pakko vähän kehaista että melko mallikkaasti se sujuu! Kävimme eilen kolmen pennun kanssa pikkuisella kävelylenkillä ja pysähdyimme hetkeksi aukiolle riehumaan. Koko lenkin aikana (olimme ulkona noin 15 minuuttia ja sekin suurimmaksi osaksi juosten, ettei pennuille tule vilu) pennut olivat vapaana ja kävellessä hienosti seurasivat perässä, mutta kun pääsimme pienelle aukiolle niin kaikki kolme pentua sinkosivat jokainen omiin suuntiinsa tutkimaan uutta aluevaltaustaan. Muutaman minuutin jälkeen totesin että on parempi siirtyä kotiin ruokailemaan ja kutsuin pennut koolle ja jatkoimme matkaa. Pennut seurasivat kiltisti ja mallikkaasti minua kuin kanaemoa konsanaan ja kotiin päästyään niille olikin tullut hirmuinen nälkä!

Tässä vielä kaikille lukijoille ystävänpäivätoivotus Nessalta ja Freddyltä!

Ensimmäinen pennuista lähti lauantaina kohti uutta kotiaan ja kuuleman mukaan Ylva on sopeutunut hienosti omaan kotiin ja perheeseen. Heti oli pitänyt käydä tutkimassa asuntoa ja leikkiä uusilla leluilla. Suosikkileluksi näyttää tulleen röhköporsas, joka röhkii mukavasti! Hieno homma ja onnea jatkoon!

Sisarukset sillä välin ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen ja päättäneet keskittää kaiken energiansa ja valveillaoloaikansa riehumiseen. Täällä reenataan selkeästi jotain rallin erikoiskoetta varten, sillä vauhtia otetaan tarvittaessa seinästä ja isot töyssyt (lue: Vicky & Maggie) ylitetään vauhdikkaasti ja ilmavasti.  Niin ja ulos kun mennään, niin nastat alla mennään täysillä, eikä ajoittainen sivuluisu kuin korkeintaan tee pentujen rallista hauskempaa!  Onneksi pennut rauhoittuvat ralliosuuksien välillä lepäämään ja keräämään voimia uusia koettelumuksia varten.. :)

Ja koska pennut ovat melko energisiä, olen yrittänyt hyödyntää sitä innokkuutta ja riehakkuutta leikkituokioiden ohessa pienillä luoksetuloharjoituksilla ja nimen opettelemisella namien, lelujen ja naksuttimen avulla. Pennut ovat myös kiitettävän hyvin tottuneet omaan päivärytmiini ja ne antavat onnekseni minun nauttia yöunistani! Pentujen käsiteltävyys on myös hyvällä mallilla, edelleen saan yksin leikattua kaikilta pennuilta kynnet (en tosin tietenkään yritä sitä kun ne ovat virkeimmillään kesken rallituokion..) ja hampaita antavat myös hyvin tutkia.  Varsinaisia linssiluteita nämä ovat edelleenkin, joten valokuvien ottaminen ei tuota suurempia haasteita (paitsi mitä nyt on välillä haasteellista saada kaikkia pentuja samaan aikaan samaan kuvaan, kun ne juoksevat ympäriinsä

Aloitetaan laittamalla viimeinen yhteiskuva vauhdikkaasta viisikosta

Ja sitten pari kuvaa nelikosta

Määkky-mama leikittää lapsia

Nessan mielestä äidin sylissä on ihana nukkua

Freddy tuumii että mitähän sitä olis tarjolla illalliseksi?

Vielä hetken ajan mahtuu kaikki neljä pentua samanaikaisesti pedille!

Huomenna pennut täyttävät 8 viikkoa ja perjantaina jengi vähenee taas yhdellä pennulla ja nelikosta tulee kolmikko! Katsotaan mitä ne sitten kolmistaan täällä keksivät..

Laitetaanpa perjantai-illan kunniaksi lisää ulkoilukuvia! Tänään on reippailtu raikkaassa ja aurinkoisessa talvisäässä ja voin ilokseni todeta, että pennut ovat ymmärtäneet että ulkona voi juoksemisen ja leikkimisen lisäksi myös kakkia ja pissiä! Jee! Lienee soveliasta sanoa (ennen kuin tämä menee ihan pissa-kakkajutuksi) että etukäteen hieman jännitti miten pennut tajuavat tuon ulkoilun merkityksen, mutta ihanaa ettei siitä ole muodostunut mitenkään vaikeaa kenellekään pennuista.

Tänään oli havaittavissa myös omaa tahtoa ja pientä seikkailumieltä! Osa pennuista päätti nimittäin kokeilla hieman rajojaan ja lähti kurkkimaan mitä pihalta löytyy..

Ja sitten niitä kuvia..!

Kuka ehtii ekana sorsan luokse?

Tässäpäs vasta jännä risu!

Pitihän se käydä tutustumassa millä kusti polkee!

Tällä viikolla ehtikin tapahtua vaikka mitä, eikä viikko ole edes vielä ohi! Pennut saivat sirut niskaansa sunnuntaina ja maanantaina lähetin kennelliittoon sirunumerot rekisteröinnin viimeistelyä varten. Tiistaina pentue näkyi kokonaisuudessaan jo kennelliiton koiranetissä ja keskiviikkona posti toi rekisteripaperit kotiini! Hämmästyttävän nopeaa toimintaa etten sanoisi!

Keskiviikkoaamu toi mukanaan eläinlääkärikäynnin, pennuilla oli nimittäin silmätarkastusaika varattuna. Urhea kasvattaja lähti lokkilauman kanssa liikenteeseen (näillä oli pahimmat aamuriehumiset kesken kun oli aika lähteä lekuriin ja kaikki jotka ovat päässeet näkemään näiden riehumissessiot voivat varmaan kuvitella etteivät pennut arvostaneet kun ilkeä kasvitäti lopetti leikit kesken..) . Pennut protestoivat kovin äänekkäästi kun otin ne matkaani..

Eläinlääkärissä (joka onnekseni on naapurissani) pennut olivat varsin vilkkaita eikä ujoudesta tai vieraskoreudesta ollut tietoakaan, nämä olisivat kovin mielellään halunneet viipottaa pitkin vastaanottohuoneen lattiaa, mutta kumma kyllä itse olin asiasta hieman eri mieltä.. Pennut pysyivät pienellä avustuksella yhdessä ja samassa paikassa, johon ne sitten tyytyivät kohtaloonsa ja pysyivät nätisti ja hiljaa paikallaan. Silmätippojen laitto kävi myös yllättävän helposti ja kivuttomasti ja kaikille saatiin tipat silmiin.

Itse silmätarkastus olikin sitten taas lokkikuoron kenraaliharjoitus. Pennut eivät nimittäin tykänneet kun ne taas sullottiin sylistä pois kassiin odottamaan vuoroaan. Aina yksin ollessaan ja tutkittavana pennut oliavt kovin hiljaa ja käyttäytyivät varsin mallikelpoisesti, mutta kun joutui boksiin niin sitten avattiin ääntä tulevia aarioita varten..

Ensimmäisenä vuorossa oli Thaci-poika, joka olikin tosimies. Tosimies ei itke eikä hötkyile, vaan ottaa asiat lunkisti niin kuin tosimiehen kuuluukin.. Eläinlääkäri totesi että Thaci on cea vapaa, mutta vasemmasta silmästä yläluomen ulkokulmasta löytyi yksi ylimääräinen ripsi. Tiedustelin tietenkin miltä se näyttää ja lääkäri oli sitä mieltä, että se tuskin tulee koiraa haittaamaan millään tavalla ja että aiemmin tällaisia ylimääräisiä ripsiä ei ole edes tarvinnut mainita pentusilmätarkastuksen yhteydessä. Mutta tokihan asia kannattaa pitää mielessä, ja jos sattuu käymään niin että Thacia alkaa ripsi vaivaamaan, niin se on helposti nypittävissä pois.  Seuraavaksi tuli Ylva-neiti, joka kiltisti ja hiljaa antoi lääkärisedän tutkia silmät. Ylvan jälkeen vuorossa oli Nessa, joka siskonsa tavoin käyttäytyi nätisti pöydällä. Seuraavana vuorossa oli Freddy-poika, joka alkoi jo olla hieman unelias. Viimeisenä vaan ei vähimpänä oli Laran vuoro, joka oli jo väsähtänyt odottamiseen ja oli ryhtynyt unten maille. Kaikki pennut ovat cea vapaita ja kaikilta vielä varmuuden vuoksi tutkittiin sirut että varmasti löytyy oikealta koiralta oikea siru.

Poistuimme lokkilauman kanssa vähin äänin eläinlääkäriltä ja kotiin päästyämme jatkui aamupainit tuttuun tahtiin

Eilen oli vuorossa 6-viikkoiskuvaukset. Aamupäivällä lapset kävivät reippailemassa muutaman minuutin ajan aurinkoisessa pakkassäässä. Ulkoileminen sujuu jo paljon reippaammin, mutta kylmyydestä johtuen lapset ovat kerrallaan aina vain vähän aikaa lumessa etteivät vilustu.

Tässä hieman ulkoilukuvia, vauhtia kyllä riittää!

Lara

Lara ja Freddy

Thaci ja Ylva

Thacilla on vauhtia tassuissa!

Ylva ja Thaci leikkivät hippaa!

Myös Ylvalla oli kauhea vauhti päällä

Nessa lähtee tutkimaan uusia ulottuvuuksia

Nessa ja Freddy innostuivat myös kilpajuoksuun!

Kuten kuvista voi päätellä, niin pennuilla oli selkeästi hauskaa ulkoilemassa. Nyt vaan toivotaan että pakkaslukemat pysyisivät pienempinä niin pennut pääsisivät useammin ulkoilemaan!

Illalla pennut söpöstelivät vielä toistamiseen kameran edessä, tällä kertaa ne olivat päivän koettelemuksista jo sen verran simosippejä, että kuvaaminen onnistui oikein mainiosti myös ilman apukäsiä!

Lara-neiti on varsinainen linssilude  

Eikä Ylva-sisko ole yhtään sen hassumpi poseeraaja

Nessa taisi olla vielä hieman leikkisällä tuulella

Thaci söpöläinen

Freddy-nallekarhu

Kyllä on mennyt vauhdikkaasti viimeiset kuusi viikkoa. Ihan käsittämätöntä miten nopeasti tähän ollaan tultu, kohtahan nämä ovat jo valmiita valloittamaan uusien ihanien omistajiensa sydämet! Näin kasvattajan näkökulmasta nämä ovat kyllä olleet oikein mukavia pieniä nahkalassien pentuja ja näiden kasvua on ollut aivan ihana seurata. Myös Maggie-maman ja Vickyn kesken näyttää olleen selkeä työnjako. Maggie hoitaa ruokapuolen ja Viikku jakaa naskalihampaiden osumat ettei kaikki kohdistu pelkkään äitiin! Putsaamiset ja leikkituokiot on myös jaettu tasapuolisesti, vaikkakin taitaa olla että kasvitädille jää se suurin putsaaminen tällä erää..

Huh, takana tapahtumarikas viikonloppu! Pennut ovat päässeet tutustumaan lumihankeen ja saivat sunnuntain kunniaksi myös niskaansa mikrosirut ja pääsivätpä vielä autoilemaankin!

Vein pennut ensimmäistä kertaa ulos viltin kanssa, satoipa sopivasti lunta vielä niskaan, joten viivyimme ihan vaan pari minuuttia ulkona kerrallaan. Ensimmäisenä ulos pääsi pojat, jotka olivat kovin hämmästyneitä kun kesken makoisien päiväunien viedään kylmään ulkoilmaan ja vielä luntakin sataa niskaan! Alkuhämmästyksen jälkeen poikia kuitenkin kiinnosti tuo kylmä ja märkä valkoinen uusi tuttavuus.

“Siis mihin toi mamma meiät oikeen on tuonu? ”

Tänään ulkoilu sujuikin sitten jo hieman vauhdikkaammin, kun pennut olivat jo valmiiksi hereillä eikä taivaaltakaan satanut tänään lunta!

Thaci lähtee seikkailureissulle ja Lara sisko maistelee lunta

Siskot pohtivat selkeästi että mihin suuntaan täällä kannattaisi lähteä liikkumaan

“Täällähän on paikoitellen vähän liukasta!”

Tytöt rivissä istumassa ja ihmettelemässä lumisadetta

Pennuista tuli otettua perjantai-iltana myös 5-viikkoiskuvat, Ninalle suurkiitokset kuvausavusta! Seisomakuvat löytyvät kotisivuilta pentueen omalta sivulta, laitetaan tähän parit söpöstelykuvat

Hienosti malttoivat pysyä paikoillaan, mutta saattoivat ne kyllä tietysti olla hieman väsyneitä pitkästä valokuvaustuokiostamme..

Autoilu sujui tänään hienosti, tosin takaisinpäin tullessa joku pennuista ehti juuri viimeisillä metreillä kotipihassa pulauttaa autoon pienet nappulaterveiset kuskille :) Pennut olivat ensikertalaisiksi varsin rauhallisia, kunhan vain pääsivät katselemaan ympärilleen ja näkemään missä mentiin. Niin ja taisi se Nukkumattikin olla mukana autokyydissä kun kaikki simahtivat syliin samanaikaisesti!  

Mikrosirujen laitto oli myös varsin helppoa, pennuista ainoastaan kaksi isoimpaa vingahtivat kerran, mutta kaikki pysyivät rauhallisesti paikoillaan ja nyt on sirut niskassa! Huomenna lähtee rekisteröintiprosessi myös etenemään nyt kun saatiin kaikille tunnistusmerkintä. Toivottavasti paperit ehtivät kennelliitosta takaisin ennen luovutusta. Keskiviikkoaamuna on sitten silmätarkastuksen vuoro!

Loppuun vielä terveiset Laralta, joka on tykästynyt sohvan alla nukkumiseen

Tänään heräsin siihen, että yksi pennuista istui kuono kohti kattoa ulvoen auu-uu-auuuu! Ilmeisesti eilisen painit aitauksen ulkopuolella oli ihan liian kivaa pentujen mielestä, eikä häkkilinnun elämä enää maistu. Sopivasti siinä sitten radiostakin sattui soimaan Queenin “I want to break free”, joten päästin sitten koko lauman keskenään vapaaksi ja pennut eivät aikaa tuhlanneet, vaan juosta viipottivat pitkin lattioita ja heti Viikku-tädin kimppuun!

Onneksi Vicky on lasten kanssa oikein nätisti ja uskalsin antaa kaikkien touhuta vapaasti keskenään. Jos totta puhutaan, niin veikkaan että kohta nuo aikuiset lassiet haluavat aitaukseen turvaan kun hunnilauma riehuu muualla asunnossa.

Määkky-mama katsoo vierestä että lapsukaiset käyttäytyvät nätisti

“Leikitään, leikitään!”

Räyh räyh, viuh ja vauh! Täällä riehutaan!

Pennut täyttivät eilen keskiviikkona 5 viikkoa ja nyt näillä riittää virtaa ja vipinää! Kyytiä saavat niin lelut kuin sormet ja varpaat, erityisen suosittuja ovat villasukat

Tänään ja eilen on ollut toisen matokuurin aika, ja tällä kertaa se tarjoiltiin jauhelihan seassa. Ja hyvin maistui! Kaikilla pysyi myös massut hyvinä eivätkä pennut muutenkaan oireilleet mitenkään matolääkkeestä vaan mussuttivat tyytyväisinä sen jauhelihan seassa.

Riehakkaat pentuset pääsivät myös kaikki samaan aikaan aitauksestaan pois, aiemmin ovat olleet ainoastaan yksitellen aitauksen ulkopuolella. Meno näytti olevan samanlaista kuin aitauksen sisäpuolella ja laminaattilattian liukkauskaan ei tuntunut hidastavan näitä kun kerran vauhtiin pääsivät!

Kiitokset kaikille, jotka olette pentuja tulleet katsomaan ja samalla puretuttamaan itseänne näille naskalihammaslassieille!

Ja sitten niiden kuvien pariin!

“Täl on ihan hassu nenä, vinkuukohan se jos siitä puree?”

Kunnon kylkiote ja kellistys!

Thaci-mies poseeraa

“Pure sä siltä puolelta ni mä puren tältä puolelta, jooko?”

Just sopivaa kokoa mulle tuumii Thaci!

“Hei äiskällä ja siskolla on ihan hurja määrä leluja!”

Pojille enää mikään pikkunen hiiri kelpaa, kunnon läski-råtta sen olla pitää!

“Mikähän näistä olis kaikista kivoin?”

 
Kumpikohan voitti tämän painin, råtta vai Thaci?

Nopea kameranainen onnistui just ja just saamaan kaikki viisi pentua samaan kuvaan!  

Tällä hetkellä kotia etsii ainoastaan sijoitustyttö ja sininen poika etsii yhteistyökykyistä osaomistuskotia. Tässä siis vielä kaverikuva “kodittomista”

Pentujen riemuksi laitoin pariin kohtaan pentuaitausta kiinni letitettyjä kangassuikaleita, joita on mukava purra ja repiä. Ja niistähän se riemu taas yltyi!

Jaa mikäs tää tällainen oikein on..

Taidanpas minäkin käydä kokeilemassa!

Näistähän saa mukavasti kiinni hampailla

Hittolainen kun se karkaa mun suusta!

Sanomattakin selvää, että lapsukaisilla oli melkoisen hauskaa! Nyt onkin sitten hyvä vedellä päiväunia kun on ensin riehuttu turhat energiat pois

Nyt on vilinää ja vilskettä tassuissa! Kyytiä saavat niin lelut kuin viattomat varpaat, sormet, hiukset, hihat, lahkeet.. lista jatkuu!

Kaikki pennut tuntuvat olevan melko riehakkaita ja tykkäävät leikkiä leluilla myös itsekseen. Tosin joukkorallia ja pientä painiottelua sisarusten kanssa ei ole toistaseksi tuntunut mikään voittavan..

Pentuja on tasaisesti käynyt tutut ja hieman vieraammat ihmiset katsomassa ja onkin hyvä että ne ovat päässeet tottumaan erilaisiin ihmisiin, myös niihin perheen pienimpiin, jo pienestä iästä lähtien. Uudet asiat tuntuvat kiinnostavan näitä kovasti ja etenkin yksi tytöistä on osoittanut suurta halukkuutta päästä yksin seikkailemaan pentuaitauksen ulkopuolelle. On ollut hauska seurata kuinka pennut ovat ihan tohkeissaan ja näyttävät oikein keskittyvän uusiin asioihin, esimerkiksi leluihin tai uusiin makuualustoihin mitä niille annetaan.

Olen myös erittäin iloinen ja tyytyväinen siihen, kuinka isosisko-Viikkulainen on ottanut pienokaiset huomioon. Vicky tuntuu olevan kovin innoissaan pikkuisista siskoistan ja veljistään eikä varmaan malta odottaa että pääsee leikkimään niiden kanssa

Kovin ovat siis kaikki lapsukaiset leikkisiä ja vanha sanontahan menee että lapsi on terve kun se leikkii!

M. Urban Hymns

M. Bittersweet Symphony

M. Velvet Morning

M. Northern Soul

M. Stormy Clouds

Vicky leikittää..

Vicky hoitaa

Niin ja enää ei sitten olekaan ihan niin yksinkertaista näiden kuvaaminen yksin! Parhaiten olen havainnut sen onnistuvan silloin kun nämä ovat hieman unisia ja malttavat pysyä paikoillaan..

Unohtuipa kokonaan mainita eilisessä kirjoituksessa, että pennuille on varattu silmätarkastusaika keskiviikkoaamuun 26.1. jolloin pennut täyttävät sen kuusi viikkoa. Saas nähdä millainen riehujengi sinne sitten kasvattajan kanssa päätyy ja toivottavasti kaikki viisi käyttäytyvät mallikelpoisesti, koska näillä näkymin menen sinne yksin pentujen kanssa ilman apukäsiä..  :)  

Pentueen rekisteröintiprosessi on myös alkanut ja kaikkien pentujen tiedot on esitäytetty Kennelliiton sähköisen Omakoira-palveluun. Nyt odotellaan vielä niitä mikrosirunumeroita sinne lisättäväksi.